Saturday, 25 July
Ytimeen.com on riippumaton uutis- ja taustasivusto, joka syntyi pienen tutkivan toimitukse...

Tutkimusrahoitus 2026 – Yli 3 miljardia euroon kasvua

Kirjoittaja · March 15, 2026

Suomen valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus nousee vuonna 2026 yli 3,1 miljardiin euroon. Kasvu painottuu erityisesti yliopistojen perusrahoitukseen, liiketoiminnan kehittämiseen sekä strategisiin huippuohjelmiin, joista merkittävimpiä on mielenterveyden kansanterveysvaikutusten tutkimiseen keskittyvä MIND-ohjelma.

Valtion talousarviossa tutkimusmenoihin varataan yhteensä 3 121,6 miljoonaa euroa. Summa kasvaa edellisvuodesta, ja se jakautuu niin akateemiseen perustutkimukseen kuin soveltavaan kehitystyöhön. Painopistealueisiin kuuluvat ennaltaehkäisevät mielenterveysratkaisut, tekoälyteknologiat sekä kvanttilaskenta.

Rahoituksen kasvu näkyy konkreettisesti tutkimusinfrastruktuureissa. LUMI-AI-supertietokoneeseen suunnataan 75 miljoonaa euroa, ja kvanttitietokoneen kehittämistä vahvistetaan merkittävästi. Samalla valtioneuvosto korostaa tiedon hyödynnettävyyttä päätöksenteossa.

Paljonko Suomi investoi tutkimukseen vuonna 2026?

Valtion tutkimus- ja kehittämismenot yltävät vuonna 2026 yhteensä 3 121,6 miljoonaan euroon. Kasvu edellisvuoteen verrattuna ilmenee useissa keskeisissä rahoittajaorganisaatioissa, erityisesti korkeakoulujen ja innovaatiotoiminnan rahoituksessa.

Kokonaisrahoitus
3 121,6 M€
Yliopistojen kasvu
+86 M€
Business Finlandin kasvu
+126 M€
LUMI-AI-investointi
75 M€

Rahoituksen kohdistuminen noudattaa valtioneuvoston asettamia strategisia linjauksia.

  • Kokonaisrahoitus nousee 3 121,6 miljoonaan euroon kasvua edellisvuodesta osoittaen
  • Yliopistot saavat 1 047,4 miljoonaa euroa, kasvua 86 miljoonaa edellisvuodesta
  • Business Finlandin rahoitus nousee 772 miljoonaan euroon, kasvua 126 miljoonaa
  • Suomen Akatemian määräraha on 603,1 miljoonaa, josta strategisen tutkimuksen neuvoston osuus 49,6 miljoonaa
  • MIND-ohjelman hankkeille varataan 2,75–3 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle
  • LUMI-AI-supertietokoneen kehittämiseen kohdennetaan 75 miljoonaa euroa
  • Ammattikorkeakoulut saavat 136,1 miljoonaa euroa, kasvua 16 miljoonaa

Taulukko yksilöi rahoituksen jaon tärkeimpiin toimijoihin.

Organisaatio/alue Määräraha (milj. €) Muutos edellisvuodesta
Yliopistot 1 047,4 +86,0
Business Finland 772,0 +126,0
Suomen Akatemia 603,1 +11,3
Strateginen tutkimus (STN) 49,6 sis. Akatemian määrärahassa
Ammattikorkeakoulut 136,1 +16,0
VTT Oy 102,2 0,0
Maa- ja metsätalousministeriö 88,1 +16,0
Muu valtion t&k 278,7 +23,7

Luvut perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemaan valtion talousarvion tietoihin.

Mitä Mielen kansanterveys -ohjelma pitää sisällään?

Suomen Akatemian hallinnoima Mielen kansanterveys (MIND) on strategisen tutkimuksen ohjelma, joka hakee innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja mielenterveyden edistämiseen. Ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi kansainväliseksi edelläkävijäksi mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.

Monitieteisyys ja konsortiovaatimukset

Ohjelma edellyttää hakijoilta monitieteisiä konsortioita. Hakuehtona on vähintään kolmen organisaation ja kolmen eri tutkimusalan yhteistyö. Vaatimus korostaa lähestymistapaa, jossa yhdistyvät esimerkiksi kliininen psykiatria, sosiaalitieteet ja digitaalinen teknologia.

Konsortiokriteerit

MIND-ohjelmaan haettavien hankkeiden tulee sisältää vähintään kolme eri organisaatiota ja kolme eri tieteenalaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yliopiston, sairaanhoitopiirin ja teknologiayrityksen yhteistyötä.

Rahoituksen määrä ja ohjelman kesto

Yksittäisen hankkeen budjetti on 2,75–3 miljoonaa euroa ensimmäisellä kolmivuotiskaudella. Ohjelman kokonaiskesto on kuusi vuotta jaettuna kahteen kolmen vuoden vaiheeseen. Rahoitus myönnetään vaiheittain arvioinnin perusteella.

Painopistealueisiin kuuluvat resurssien kohdentaminen väestöryhmien välisten erojen mukaan, työelämän ja digitaalisuuden vaikutukset mielenterveyteen sekä kriisitilanteiden hallinta. Suomen Akatemian sivuilla kuvataan tarkemmin hakuprosessin vaiheet.

Mille organisaatioille tutkimusrahoitus kohdistuu vuonna 2026?

Rahoituksen jakautuminen noudattaa perinteistä kolmijakoa: akateeminen perustutkimus, soveltava teknologiakehitys ja liiketoiminnan tuki. Yliopistot säilyttävät asemansa suurimpana yksittäisenä rahoituksensaajana.

Yliopistot ja korkeakoulut

Yliopistojen määräraha nousee 1 047,4 miljoonaan euroon, mikä on 86 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Ammattikorkeakoulut saavat 136,1 miljoonaa euroa, kasvua 16 miljoonaa. Kehitys heijastaa hallituksen linjausta vahvistaa korkeakoulutusta ja tieteellistä osaamista.

Tutkimuslaitokset ja innovaatioyhtiöt

VTT:n rahoitus pysyy ennallaan 102,2 miljoonassa eurossa. Business Finland saa merkittävän 126 miljoonan euron lisäyksen nousten 772 miljoonaan euroon. Muun valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus on 278,7 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle suunnataan 88,1 miljoonaa euroa, kasvua 16 miljoonaa edellisvuodesta.

Mitkä muut tutkimusalueet nousevat esiin vuonna 2026?

Mielenterveystutkimuksen rinnalla esiin nousevat tekoälyn sovellukset rakennetussa ympäristössä, työterveyden ennaltaehkäisevät menetelmät ja Venäjä-tutkimus. Myös kolmannen sektorin toimintaa tutkitaan uudistetulla otteella.

Tekoäly ja rakennettu ympäristö

Tutkimuskumppanuusohjelmassa 2025–2026 keskeiseksi teemaksi on nostettu tekoälyn hyödyntäminen rakentamisessa. Esimerkiksi Roope Nyqvistin hanke keskittyy rakentamisen disruptioon ja KIRA-alan uudistuksiin.

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus

Helmikuussa 2026 julkaistavassa katsauksessaan Työterveyslaitos nostaa esiin tekoälyn käytön yrityksissä, ergonomisen työvuorosuunnittelun psykologisen kuormituksen vähentämisessä sekä motivaation merkityksen kestävyydessä.

Yhteiskunta- ja aluetutkimus

Aleksanteri-instituutti profiloi tutkimustaan Venäjä- ja Itä-Eurooppa-alueen tärkeimpiin teemoihin. Instituutin tutkimusprofiili painottaa alueen muuttuvia turvallisuus- ja yhteiskuntakysymyksiä.

Sosiaalinen talous ja hyväntekeväisyys

Yhteisötalous-strategia 2026–2030 tunnistaa sektorin kasvavaksi työllistäjäksi. Rinnalla Taloustutkimus uudistaa Hyväntekeväisyys 2026 -tutkimustaan vastaamaan järjestöjen muuttuneisiin tietotarpeisiin.

Tutkimuksen hyödynnettävyys

Valtioneuvoston tutkimussuunnitelma 2026 korostaa, että tuotetun tiedon tulee olla merkittävää ja hyödynnettävissä päätöksenteossa. Tämä koskee kaikkia valtion rahoittamia tutkimushankkeita.

Miten tutkimushaut ajoittuvat vuoden 2026 aikana?

Tutkimusrahoituksen hakuaikataulut noudattavat kalenterivuotta, mutta yksittäiset ohjelmat kattavat useita vuosia. MIND-ohjelman ensimmäinen vaihe kestää vuoteen 2028 saakka. Дізнайтеся більше про те, чому Фінляндія обмежує азартні ігри, за посиланням Чому Фінляндія обмежує азартні ігри.

  1. Helmikuu 2026: Työterveyslaitos julkaisee tutkimuskatsauksensa tekoälystä ja työhyvinvoinnista. Lähde: Työterveyslaitos
  2. Kevät 2026: MIND-ohjelman ensimmäiset hankkeet käynnistyvät 2,75–3 miljoonan euron rahoituksella.
  3. 2025–2026: Tutkimuskumppanuusohjelma jatkaa tekoälyn ja rakennetun ympäristön hankkeiden tukemista. Lähde: RTS
  4. Koko vuosi 2026: Valtioneuvoston tutkimussuunnitelma ohjaa tietotarpeiden priorisointia. Lähde: Valtioneuvosto
  5. 2026–2030: Yhteisötalous-strategian toimeenpano kasvattaa alan tutkimustarvetta. Lähde: Valtioneuvosto

Mitä tutkimuslinjauksista tiedetään varmuudella ja mitä ei?

Rahoituspäätösten konkreettiset luvut ovat julkisia talousarviossa, mutta yksittäisten hankkeiden valintaprosessit ja niiden kansainväliset vertailutiedot ovat vielä kesken.

Varmistetut tiedot

  • Kokonaisrahoituksen määrä 3 121,6 miljoonaa euroa
  • MIND-ohjelman konsortiovaatimukset (3 org, 3 alaa)
  • LUMI-AI-investoinnin 75 miljoonan euron suuruusluokka
  • Organisaatiokohtaiset määrärahat ja niiden muutokset

Epäselväksi jäävät seikat

  • Yksittäisten MIND-hankkeiden valintapäätökset ja toteuttajat
  • Tarkat kansainväliset vertailuluvut muihin maihin
  • Teköälytutkimuksen spesifit sovelluskohteet yrityksissä
  • Hyväntekeväisyystutkimuksen tarkka metodologia

Miksi juuri nyt panostetaan mielenterveyteen ja tekoälyyn?

Rahoituslinjausten taustalla on kustannustehokkuuden ja ennaltaehkäisyn yhteiskuntapoliittinen painotus. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja digitaaliset interventiot nähdään keinona vähentää terveydenhuollon pitkän aikavälin kustannuksia.

Tekoälyn ja kvanttilaskennan infrastruktuuri-investoinnit puolestaan liittyvät teknologiseen kilpailukykyyn. Suomi pyrkii säilyttämään asemansa huippuyksikköinfrastruktuurien edelläkävijänä Euroopassa.

Terveystutkimuksen ja ravitsemustieteen yhteydessä on hyvä muistaa perusasiat hyvinvoinnista. Mistä saa rautaa -opas auttaa ymmärtämään yhtä elimistön perustoimintojen kannalta olennaista tekijää.

Ketkä ovat keskeisimmät tutkimusrahoittajat ja asiantuntijalaitokset?

Suomen Akatemia hallinnoi strategista tutkimusrahoitusta yhdessä Strategisen tutkimuksen neuvoston kanssa. Tilastokeskus seuraa rahoituksen kehitystä valtion talousarvion tilastoinnissa.

MIND-ohjelma hakee monitieteisiä konsortioita innovatiivisiin, kustannustehokkaisiin ja ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin, joissa Suomi toimii kansainvälisenä edelläkävijänä.

Suomen Akatemia, strategisen tutkimuksen ohjelman kuvaus

Kokonaisrahoitus tutkimukseen nousee 3 121,6 miljoonaan euroon.

Tilastokeskus, valtion talousarvion tutkimusmenot

Työterveyslaitos tuottaa soveltavaa tutkimusta työelämän käytäntöjä varten, kun taas Aleksanteri-instituutti keskittyy akateemiseen aluetutkimukseen. Taloustutkimus vastaa puolestaan järjestösektorin tutkimustarpeista.

Mitä tutkimusrahoituksen kasvu merkitsee käytännössä?

Kasvu näkyy laajenemisena niin perusinfraan kuin soveltavaan tutkimukseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat vahvistaa tutkimushenkilöstöään, kun taas MIND-ohjelma luo uudenlaisia verkostoja terveysalan ja teknologioiden välille.

Tutkimustiedon määrän kasvaessa myös sen käyttökelpoisuuden varmistaminen korostuu. Valtioneuvoston tutkimussuunnitelma asettaa vaatimuksen hyödynnettävyydelle kaikessa julkisessa tutkimusrahoituksessa.

Terveyden tutkimus ja seuranta vaativat tarkkuutta myös arkisissa mittauksissa. Mikä on kuumeen raja -kysymys on yksinkertainen esimerkki siitä, miten tarkkojen rajojen määrittely on tärkeää sekä tutkimuksessa että käytännön terveydenhuollossa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka voi hakea MIND-ohjelman rahoitusta?

Rahoitusta voivat hakea tutkimusorganisaatiot, jotka muodostavat vähintään kolmen organisaation ja kolmen eri tieteenalan konsortion. Mukana tulee olla organisaatioita, jotka pystyvät tuottamaan käytännön ratkaisuja mielenterveysongelmiin.

Kuinka pitkäksi ajaksi MIND-rahoitus myönnetään?

Hanke kestää kokonaisuudessaan kuusi vuotta jaettuna kahteen kolmen vuoden vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen rahoitus on 2,75–3 miljoonaa euroa.

Mitä tarkoittaa monitieteinen konsortio?

Käytännössä se tarkoittaa, että hankkeessa yhteistyössä on esimerkiksi yliopisto, sairaala ja teknologiayritys, edustamassa esimerkiksi psykologiaa, tietotekniikkaa ja sosiaalitieteitä.

Mikä on LUMI-AI-supertietokone?

Se on Suomessa sijaitseva huippuyksikköinfrastruktuuri, joka mahdollistaa tekoälylaskennan suurtehollisen hyödyntämisen. Vuonna 2026 siihen investoidaan 75 miljoonaa euroa valtion tutkimusrahoituksesta.

Miten tutkimusrahoitus eroaa aiemmista vuosista?

Kasvu painottuu ennaltaehkäisevään terveystutkimukseen ja tekoälyinfrastruktuuriin. Erityisesti mielenterveys on nostettu aiempaa vahvemmin strategiseksi painopisteeksi.

Missä vaiheessa Hyväntekeväisyys 2026 -tutkimus on?

Taloustutkimus on uudistamassa tutkimusta vastaamaan järjestöjen muuttuneisiin tarpeisiin. Uudistunut versio tuottaa aiempaa enemmän tietoa ja käyttömahdollisuuksia järjestötoimijoille.

Poimi tästä